Ilmastopakolaisuus pitää palauttaa Suomen lakiin

1,5 -asteen tavoitteen kohdalla on tärkeää muistaa, että vaikka se on paljon parempi kuin kaksi astetta, sekään ei ole hyvä. Sään ääri-ilmiöt lisääntyvät, ruoantuotanto vaikeutuu ja lajeja kuolee sukupuuttoon. Vaikutukset osuvat erityisesti maailman köyhimpiin ihmisiin.

Olin mukana järjestämässä ruokaturvateemaista seminaaria toissa viikolla Jyväskylässä. Puhujavieraanamme oli muun muassa Kaisa Karttunen, ruokaturvaa tutkinut maatalous- ja metsätieteiden tohtori. Hän puhui maailman kroonisesta nälästä. Yli 800 miljoonaa ihmistä ei saa tarpeeksi energiaa ruoastaan ja 2 miljardia ei saa ruoasta tarpeeksi ravintoaineita.

Lisäksi kuivuuden tai konfliktien vuoksi akuutista nälänhädästä kärsii yli 120 miljoonaa ihmistä. Nälkäisten määrä on viimeisessä mittauksessa kasvanut – siitä huolimatta, että YK:n Agenda2030 -tavoitteena on nälän poistaminen maailmasta.

On selvää, että ilmastonmuutos ei tule auttamaan tämän YK:n tavoitteen saavuttamisessa. Kuivuus, kuumuus ja äärisäät tulevat heikentämään ruoantuotannon ennustettavuutta. Lisäksi ilmastonmuutoksen vaikutukset kohdistuvat vahvimmin sellaisille alueille, joilla nälästä kärsitään jo valmiiksi. 

Ruokaturvassa on kyse muustakin kuin ruoan määrästä. Merkittävää on myös onko ruokaan varaa, onko se turvallista ja riittävää ja onko sen saatavuus turvattu. Ilmastonmuutoksen vaikutukset heijastelevat kuitenkin koko ruokajärjestelmään.

On tärkeää, että kehitysmaita autetaan ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ilmastorahoituksella. Kehittyneet maat ovat luvanneet kasvattaa ilmastorahoituksen 100 miljardiin dollariin vuodessa vuoteen 2020 mennessä. Puolan joulukuisessa ilmastokokouksessa pitäisi tulla lisää tietoa siitä, kuinka tähän aiotaan päästä.

Hyvä uutinen on, että Suomen ilmastorahoitus kohosi hallituksen lisätalousarvioesityksessä 4,5 miljoonaa euroa toissapäivänä. Kokonaisuudessaan tilanne on kuitenkin se, että ilmastotoimiin kehitysyhteistyöstä arvioitu summa on tämän lisäyksen kanssa 184,5 miljoonaa, kun se vielä vuonna 2015 oli 245 miljoonaa. Nyt luvatun lisäyksen kanssakin tämän hallituskauden kokonaistulokseksi siis jää 60 miljoonan leikkaus ilmastorahoitukseen. Mikä vielä pahempaa, rahoitus on jo alunperinkin ollut väärässä paikassa. Suomi on sitoutunut antamaan ilmastonmuutoksen estämiseksi uutta ja lisäistä rahoitusta, eli ilmastotoimia ei edes pitäisi rahoittaa kehitysyhteistyöbudjetista. Käsittelin sitä, että Suomi antaa päästökauppadirektiivissä ilmastotoimiin sovitut päästökauppatulonsa saastuttavalle teollisuudelle jo aiemmassa blogissani.

Vaikka ilmastorahoituksen kautta kykenisimmekin auttamaan tilanteen hallinnassa, kuivuus, kuumuus ja tuhot tulevat aiheuttamaan ilmastopakolaisuutta. Tällöin on tärkeää muistaa se, että ilmiöllä ei ole tällä hetkellä mitään tunnustusta suomalaisessa lainsäädännössä. Turvapaikkajärjestelmämme ei vuoden 2015 pakolais”kriisin” aikana tehtyjen tiukennusten jälkeen tunne juuri muuta perustetta turvapaikalle kuin henkilöön liittyvän vainon, YK:n asiaa koskevien sopimusten perustan. Laista poistettiin 2016 mahdollisuus humanitaariseen suojeluun, jonka mukaan turvan olisi voinut saada esimerkiksi juuri ympäristökatastrofin vuoksi. Pidän tällaista kehitystä erittäin huolestuttavana. On kestämätöntä, että suojelua ilmastonmuutoksen tuhoilta ei voisi saada pakolaisena vain sen tähden, että ilmaston ei voi katsoa YK:n pakolaissopimuksen kriteerien mukaan kohdistavan ihmiseen henkilökohtaista uhkaa ja vainoa. EU on sulkemassa rajojaan turvaa hakevilta yhä tiukemmin, kun ilmastonmuutoksen vaikutukset iskevät rajuimmin alueemme ulkopuolelle.

Meidän on mahdollista tehdä paremmin: kasvattaa ilmastorahoituksen osuutta, tehdä siitä aidosti lisäyksellistä, palauttaa päästökauppatulot oikeaan kohteeseensa ja palauttaa humanitaarinen suojelu lakiin. Myös näitä tulee muistaa vaatia puolueilta tulevissa ilmastovaaleissa.

3 vastausta artikkeliin “Ilmastopakolaisuus pitää palauttaa Suomen lakiin”

  1. Nostit esille tärkeän asian, mutta tuo lakimuutos ei täysin pidä paikkaansa. Kyllä, ulkomaalaislaista kumottiin v. 2016 88 a §, joka määritteli kansallisella tasolla kolmannen kansainvälisen suojelun kategorian, humanitaarisen suojelun, mutta laista löytyy edelleen mahdollisuus saada tilapäistä suojelua oleskeluluvan muodossa, mikäli hakija pakenee ympäristökatastrofia. Löytyy kohdista 88 § ja 109 §.

    Sinällään olen samaa mieltä siitä, että humanitaarisen suojelun kategoria tulisi palauttaa lainsäädäntöön ja käyttää siihen ennakoivasti samoja perusteita kuin on käytetty hallituksen esityksessä v. 2007.

  2. Kiitos täsmennyksestä. Tuolla pykälässä 109 lukee, että ”Tilapäisen suojelun antaminen edellyttää, että suojelun tarve voidaan arvioida lyhytaikaiseksi. Tilapäisen suojelun kesto on yhteensä enintään kolme vuotta.” Hienoa, että tällainen mahdollisuus edelleen on, mutta ympäristökatastrofin pitänee kyllä olla luonteeltaan hyvin tietynlainen, jotta näin nopea paluu onnistuu. Ilmastonmuutos voi viedä elämän edellytykset lähtöalueella kokonaan.

  3. My coder is trying to convince me to move to .net from PHP.
    I have always disliked the idea because of
    the expenses. But he’s tryiong none the less.
    I’ve been using WordPress on a variety of websites for about
    a year and am anxious about switching to another platform.
    I have heard good things about blogengine.net.
    Is there a way I can transfer all my wordpress content
    into it? Any help would be greatly appreciated!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.