Korona osoittaa kykymme priorisoida

Olen nähnyt viime päivinä monia analyyseja, joissa sanan ”korona” tilalle voitaisiin vaihtaa ”ilmasto” järkevästi milloin vain. Esimerkiksi Esa Mäkisen näkökulmakirjoitus torstain Helsingin Sanomissa:

”Hidastaminen vaatii kovempia toimia kuin Suomessa on tähän asti tehty. – – Nyt on aika alkaa toteuttaa kieltoja, peruutuksia, sulkemisia ja rajoituksia – – tämä haittaa omaa elämää ja vähentää mukavuutta mutta on parhaita torjuntakeinoja. – – Olisi järkevämpää toimia aiemmin kuin myöhemmin. – -Jos koronaviruksen leviäminen voitaisiin estää, kovat rajoitustoimet pitäisi aloittaa Suomessa heti.”

Näin Suomessa sitten toimittiinkin ja se todistaa erittäin tärkeän seikan – näin voidaan toimia. Teknistä estettä ei ole. Ihmisten arkeen vahvasti vaikuttaviin toimiin ryhtyminen ei ole mahdotonta. Ainoa mitä vaaditaan, on tahto priorisoida jotakin niin tärkeäksi, että se menee talouskasvun tavoittelun edelle.

Koronan kohdalla niin on tehty hengen ja terveyden vuoksi. Olisiko ilmaston kohdalla kyse mistään vähemmästä?

Toisekseen koronaan reagoiminen osoittaa, kuinka tehokkaasta päästövähennyskeinosta erilaisissa rajoituksissa on kyse. Esimerkiksi lentomatkustaminen on vähentynyt merkittävästi ja Kiinan päästöt ovat laskeneet ennenäkemättömän nopeasti. On täysin järkeenkäypää, että kaikenlaisen aktiivisuuden vähentyessä myös päästöt laskevat. En tarkoita, että meidän pitäisi koronan jälkeenkin pysytellä kotona eikä mitään saisi tehdä. Päästövähennysten mahdollisuutta rajoitusten avulla ei sovi enää aliarvioida eikä jättää ulos todellisten keinojen valikoimasta.

Nyt on myös erittäin tärkeää, että jos koronan talousvaikutuksiin halutaan poliittisesti reagoida, se tehdään ekologisen jälleenrakennuksen periaatteiden mukaisesti. Elvytys, joka hakee kasvua mistä tahansa lähteestä, ei ole ekologisen kriisin aikakaudella hyväksyttävä keino. Sen sijaan uusiutuva energia ja energiainfrastruktuuri, julkinen liikenne, kasviperäisen ja hiiltä sitovan ruoantuotannon kehittäminen sekä lukuisat ekologiset innovaatiot kaipaavat kipeästi julkista rahoitusta.

Korona osoittaa, mikä on mahdollista, kun asia otetaan tarpeeksi vakavasti. Tämä luo uskoa siihen, että tuloksia myös ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa on mahdollista saada aikaan nopeasti, kun ryhdytään tosissaan toimeen.

Fortum rakentamassa uutta hiilivoimaa: nyt on korkea aika tiukalle omistajaohjaukselle

Fortum on suurin yksittäinen osakkeenomistaja Uniperissa, joka on avaamassa uutta hiilivoimalaa Saksaan.

Tähän ei ole mitään järkevää sanottavaa. Olisi lukijoiden aliarvioimista lähteä avaamaan perusteluja sille, miksi näin ei tule tehdä. Tässä ei kuitenkaan ole edes kaikki: Uniper on uhannut haastavansa Hollannin välimiesoikeuteen ja hakevansa korvauksia, mikäli maa asettaa hiilenpolttokiellon vuoden 2029 loppuun, eli samaan aikaan kuin Suomen vastaava kielto. 

Vaan ei siinäkään vielä kaikki, sillä Suomen valtio omistaa enemmistöosuuden Fortumista. Hallituksella on omistajaohjauksen kautta valtaa ja vastuuta siitä, millaisia ratkaisuja Fortum tekee. Edellinen omistajaohjausministeri Sirpa Paatero vieraili Ylen politiikkaradiossa puhumassa asiasta marraskuussa. Haastattelu oli poikkeuksellisen kiusallista kuultavaa. Hiilineutraaliuteen sitoutuneella hallituksella ei ollut minkäänlaista aikomusta puuttua siihen, että valtio-omisteinen yhtiö aktiivisesti pyrkii estämään vastaavaa kehitystä toisaalla.

Tähän on nyt mahdollista saada muutos, sillä aivan pian pitäisi tulla julki hallituksen omistajapoliittinen periaatepäätös. Olisi hienoa, että päätöksestä tulisi vahvaa ilmastotoimintaa tukeva, ja että se valmistuisi ennen Fortumin yhtiökokousta 17.3. Tuolloin on nimittäin mahdollisuus merkittäviin omistajalinjauksiin: WWF osti Fortumin osakkeen ja teki sen avulla yhtiökokoukselle esityksen yhtiöjärjestyksen muuttamisesta 1,5 -asteen polkua tukevaksi. Valtion omistus ei riitä täyteen määräysvaltaan yhtiökokouksessa, mutta on ehdoton edellytys sille, että tarvittava kahden kolmasosan enemmistö tulee täyteen.

Fortumin hallitus on ehdottanut yhtiökokoukselle, että WWF:n ehdotukseen ei suostuttaisi. Omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen totesi Taloussanomille, että ”Valtio omistajana analysoi tarkasti WWF:n ehdotuksen ja Fortumin hallituksen antaman vastauksen. Emme kommentoi tätä asiaa ennen Fortumin yhtiökokousta.”

Fortum on Uniper-kauppojensa myötä yksi Euroopan saastuttavimmista yrityksistä, jo Uniperin päästöt ovat suuremmat kuin esimerkiksi Suomen päästöt. Välimiesoikeusuhkailu ja suunnitelma uuden hiilivoimalan avaamisesta osoittavat suurta piittaamattomuutta. Nyt on korkea aika tehdä 1,5 -asteen mukaista omistajaohjausta ja hyväksyä WWF:n yhtiökokousesitys.