Hallitusohjelman helmiä

On syytä juhlaan! Eilen julkaistussa hallitusohjelmassa on runsaasti niitä ilmastoasioita, joita kansalaiset ennen vaaleja vaativat. Kestävä kehitys on huomioitu, ei ainoastaan ympäristö-otsikon alla vaan laajasti kautta linjan. Ennennäkemätön kansalaisyhteiskunnan puristus ennen vaaleja ei mennyt hukkaan! Näistä tuli ilmastovaalit ja hallitusneuvotteluistakin ilmastohallitusneuvottelut.

Seuraavassa poimintoja, silmääni osuneita hallitusohjelman helmiä. Kaikki on tietysti kiinni siitä, että nämä toteutuvat ja että ne toteutuvat kunnianhimoisesti. Kansalaisia siis edelleen kaivataan – kirittäminen ei tähän lopu! Hallitusohjelma on kuitenkin selkeä vastaus IPCC:n raportin aloittamalle uudelle aikakaudelle. Se osoittaa monella tavalla ymmärrystä ongelman kiireellisyydestä sekä tarvittavien ratkaisujen kattavuudesta. Nyt on mahdollisuus alkaa yrittää ratkaisua ihan tosissaan, niin kuin kriisin keskellä kuuluukin.

Yleisinä tavoitteina 1,5 -astetta ja hiilineutraalius

”Hallitus toimii tavalla, jonka seurauksena Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiili- negatiivinen nopeasti sen jälkeen. Tämä tehdään nopeuttamalla päästövähennystoimia ja vahvistamalla hiilinieluja.”

”Hallitus sitoutuu uudistamaan Euroopan unionin ja Suomen ilmastopolitiikkaa siten, että teemme oman osamme maailman keskilämpötilan nousun rajoittamiseksi 1,5 asteeseen.”

”Hallitus päättää tarvittavista lisätoimista, joilla päästövähennyspolku saadaan vastaamaan tavoitetta 2035 hiilineutraliuudesta.”

Nämä tavoitteet ovat erittäin kunnianhimoisia ja pitkälti sitä, mitä kansalaiset sankoin joukoin ennen vaaleja vaativat. Näihin ei kuitenkaan vielä nykyisillä hallitusohjelman tavoitteilla päästä ja mukana on lisäksi ristiriitaisia kirjauksia, kuten löysä suhtautuminen turpeeseen. Siksi onkin tärkeää, mitä lisätoimia hallitus tulee päättämään. Lisäksi on varmistettava, että kun eri tavoitteet ovat ristiriidassa keskenään, hiilineutraalius ja 1,5 -astetta pysyvät aina prioriteettilistan ehdottomassa kärjessä. 

Hiilinieluja lisätään

”Hallitus laatii osana ilmasto- ja energiapolitiikan suunnittelujärjestelmän kokonaisuutta kokonaisvaltaisen maankäyttösektorin ilmasto-ohjelman. Ohjelman tehtävänä on selvittää keinot, joilla maankäyttösektorin päästöjä vähennetään ja Suomen hiilinieluja vahvistetaan lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Tavoitteena on, että Suomen nettonielu kasvaa.”

”Metsähallituksen vuotuisessa tuloutusvaatimuksessa otetaan nykyistä vahvemmin huomioon vaikutukset hiilinieluun ja luonnon monimuotoisuuteen metsätalouden ja teollisuuden puuntarpeen rinnalla. Asetetaan Metsähallitukselle nielutavoite.” 

”Vähennetään turvemaiden raivausta lisäämällä lannan prosessointia ja tuotteistusta. Edistään peltojen hiilensidontaa lisäämällä jatkuvaa kasvipeitteisyyttä ja säätösalaojitusta.”

” Selvitetään mahdollisuus ottaa ilmastovaikutusten arviointi osaksi ympäristölupamenettelyä.”

Nielujen vahvistaminen sekä pitkällä että lyhyellä aikavälillä on uuden hiilineutraaliustavoitteen ehdoton edellytys. Peltojen potentiaali muuttua päästölähteestä nieluksi on ohjelmassa: olisi huisi juttu, jos voisimme muuttaa tämän saastuttavan asian ei vain saastuttamattomaksi, vaan nieluksi! 

Metsähallituksen nielutavoite on yksi konkreettisimmista askeleista nettonielun kasvattamiseksi. Jos ilmastovaikutusten arviointi otetaan osaksi ympäristölupamenettelyä, on se myös erittäin konkreettinen keino välttää nielulle tuhoista sellutehdashankkeet. Tästä on edelleen puhuttava voimakkaasti, jotta uudistus lupamenettelyyn saadaan!

Puusta fiksusti

”Kaksinkertaistetaan puun käyttö rakentamisessa hallituskauden aikana. Puun käyttö lisää niin suomalaista työtä kuin positiivisia ilmastovaikutuksia.” 

”Osoitetaan puurakentamiselle tavoitteet julkisessa rakentamisessa.” 

”Nostetaan puutuotteiden jalostusastetta, edistetään puurakentamista sekä puutuotevientiä.”

Puusta saa muutakin kuin sellua. Tämä tulee esiin useissa kohdissa hallitusohjelmaa ja se on valtavan tärkeä asia, sillä metsänomistajille ja teollisuudelle on oltava vaihtoehtoja tilanteessa, jossa hiilinielutavoitteiden tulee estää selluteollisuuden kasvuhaaveet. On tärkeää muistaa, että emme ole turmion tiellä tässä yhteiskunnassa, jos käytämmekin puuta fiksusti pitkäaikaisiin, korkean jalostusasteen paremman arvon tuotteisiin. 

Hyvää EU-puheenjohtajuuskautta!

”Markkinoille tulevia päästöoikeuksia vähennetään vuosittain nykyistä 2,2 prosentin vähennystä selvästi enemmän, käyttämättä jääviä päästöoikeuksia mitätöidään ja päästökauppaa laajennetaan kattamaan esimerkiksi kiinteistökohtainen lämmitys ja jäähdytys. EU:n päästökauppaa kehitetään pidemmällä aikavälillä niin, että päästöoikeuksien määrä sovitetaan EU:n osuuteen jäljellä olevasta globaalista 1,5 asteen mukaisesta hiilibudjetista. ”

Kun lisäksi 1,5 -asteen mukaisia toimia ja päästövähennystavoitteiden kiristyksiä ollaan yleisesti valmiita edistämään EU:ssa, voivat erityisesti kaikki Ilmastoveivi -kampanjassa mukana olleet onnitella itseään – tavoite saavutettu ja nyt pidetään asiaa esillä edelleen kun Suomen pj-kausi alkaa!

Energiamurrosta tuetaan

”Energiatukijärjestelmää kehitetään siten, että painopistettä siirretään tuotantotuista kohti uuden energiateknologian investointi- ja demonstraatiotukia.”

Poistetaan tuulivoiman rakentamisen hallinnollisia, kaavoitukseen liittyviä ja muita esteitä.” 

Otetaan käyttöön erityisesti taloyhtiöille suunnattu energia-avustusjärjestelmä, jolla tuetaan energiatehokkuuden parantamiseen sekä älykkääseen ja joustavaan energian- kulutukseen tähtääviä toimenpiteitä.” 

”Selvitetään energiaremonttien suunnittelukustannusten ottaminen kotitalousvähennyk-
sen piiriin, vähennyksen mahdollistaminen taloyhtiöiden osakkaille sekä korkeamman vähennysprosentin soveltaminen energiatehokkuuden parantamiseen tai fossiilisesta lämmitysjärjestelmästä luopumiseen tehtävien korjaustöiden osalta.” 

”Ilmastonmuutoksen torjunta otetaan huomioon niin kaavoituksessa, rakentamisessa kuin rakennuskannan ylläpidossa. Yhdyskuntarakenteen tulee tukea ilmastonmuutokseen sopeutumista sekä suosia kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä erityisesti kaupunkiseuduilla.”

Ohjelmassa tunnistetaan asumisen ja lämmityksen korkea ilmastovaikutus sekä kaavoituksen ja kaupunkien merkitys. Tuulivoiman tukeminen esteitä poistamalla on erittäin tärkeää. Tuskaista kuultavaa oli erään maakuntatason työntekijän seminaariesitelmä viime vuonna: hän kuvasi vuosien taisteluaan tuulivoimakaavojen puolesta ja totesi, että jos olisi tiennyt mihin ryhtyi, ei olisi siihen luultavasti ryhtynyt. Energiatukijärjestelmän painopisteen voimakkaan siirtämisen puolesta on tärkeää puhua edelleen.

Kulutuksen vaikutukset huomioidaan

”Hankintalakia muutetaan siten, että hiili- ja ympäristöjalanjälki sisällytetään hankintakriteereihin ympäristövaikutuksiltaan merkittävissä hankinnoissa.” 

”Lisätään julkisissa hankinnoissa ja ruokapalveluissa kasvispainotteisen ruoan osuutta.” 

”Tehdään selvitys, jonka tavoitteena on yritysvastuulain säätäminen. Laki perustuu yrityksille asetettavaan niin kotimaista kuin ulkomaista toimintaa koskevaan huolellisuusvelvoitteeseen.”

”Selvitetään lisämekanismien, esimerkiksi hiilitullien, kehittämistä EU:n ja sen ulkopuolisten maiden väliseen kauppaan, jotta hiilidioksidin hinta kohdistuu tasapuolisesti sekä EU:ssa että sen ulkopuolella valmistettuihin tuotteisiin.”

Näiden lisäksi EU:n ulkopuolelta tulevan pienenkin kulutustavaran verottaminen on osa samaa ajattelutapaa, jossa ostosten ihmisoikeus- ja ympäristövaikutukset halutaan tunnustaa silloinkin, kun ne kohdistuvat Suomen rajojen ulkopuolelle. Tämä on mitä tärkein asia. Ilmastonmuutos on vain yksi esimerkki siitä, miten globaalissa maailmassa tekojemme vaikutukset ovat globaalit. Tältä on tähän asti voinut ummistaa silmänsä, mutta enää siihen ei ole varaa, eikä se ole oikein. Se, että tämä asia on näin laajasti hallitusohjelmassa esillä, tekee minut globaalia oikeudenmukaisuutta ajavan Changemaker -verkoston pitkäaikaisena aktiivina erityisen onnelliseksi. 

Tätä kehitystä on syytä varjella ja vahvistaa. Toivoisin, että suomalaisten kulutus laskettaisiin osaksi maamme päästöjä kokonaisuudessaan niin, että se tulisi myös osaksi hiilineutraaliustavoitetta. 

Ymmärrys liikenteestä kokonaisuutena

”Liikenteen päästövähennystavoitteiden tulee vastata Suomen hiilineutraaliustavoitteeseen. Suomi vähintään puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. Tämä on askel kohti hiiletöntä liikennettä. Liikenteen päästöjen vähentämiseksi tehdään toimia, jotka vähentävät liikennesuoritteita ja edesauttavat siirtymää kokonaisuutena kestävämpään tapaan liikkua ja vapautua fossiilisista polttoaineista. ”

”Ohjataan kestävästi tuotettuja nestemäisiä biopolttoaineita erityisesti raskaan liikenteen ja lentoliikenteen käyttöön.”

”Arvioidaan kestävästi tuotettujen biopolttoaineiden riittävyys maantieliikenteessä.”

”Tuetaan biokaasuinvestointeja ja uusia lannankäsittelytekniikoita.” 

”Otetaan käyttöön ravinnekiertoon perustuva biokaasun tuotantotuki.” 

”Latausinfrastruktuurin edistämiseksi asetetaan rakennusten energiatehokkuusdirektiivin
mukainen kansallinen velvoite rakentaa sähköautojen latausinfrastruktuuri taloyhtiöi-
den ja liikehuoneistojen suurten remonttien yhteydessä.”

”Säädetään velvoite huoltoasemaketjuille tarjota tietty määrä sähköautojen latauspisteitä
huoltoasemien yhteyteen.”

Liikenne on monimutkainen kokonaisuus, mutta hallitusohjelmassa tämä ymmärretään. Huomioidaan, että biopolttoaineet eivät riitä kaikkeen liikenteeseen ja siksi halutaan edistää myös sähköautoilua ja – mikä tärkeintä – ”liikennesuoritteiden” vähenemistä eli ajamisen vähenemistä ylipäätään. 

+ Kalat

”Päivitetään vesilaki ulottamaan kalatalousvelvoitteet niin sanoittuihin nollavelvoitelaitoksiin.”

Lisätään kotimaisen kalan tarjontaa ja osuutta kulutuksesta kestävästi laatimalla kotimaisen kalan edistämisohjelma.”

Tarkoittaako ensimmäinen sitä, että vesivoimayhtiöt velvoitetaan huolehtimaan vaelluskalojen kalatiet kuntoon? Hienoa! Kala on ekologinen ruoka-aine ja suomalainen kala tällä hetkellä typerän vähällä käytöllä. Nämä kirjaukset ovat kuin kirsikka kakun päällä!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.