Median on tunnustettava vastuunsa

Tällä viikolla pääsi istumaan poppareiden kera katsomaan parasta viihdettä – ensimmäinen puoluejohtajien vaaliväittely, à la Iltalehti! Valitettavasti jouduin toteamaan, että huumorini ei enää riitä tähän huviin. Kahden tunnin mittaisessa keskustelussa ilmastonmuutos ei ollut edes yksi aiheista. Lähetyksessä onnistuttiin puhumaan puolituntinen pakolaisuudestakin niin, että ilmastopakolaisuus korkeintaan tuli kerran tai kaksi mainituksi puoluejohtajien puheissa. Jos ilmastonmuutos toteutuu siinä mittakaavassa jota kohti olemme menossa, tulemme näkemään kansainvaelluksia, emme pakolaisuutta.

Vaaliväittelyssä tulisi löytää ne aiheet, jotka ovat tulevissa vaaleissa tärkeimpiä. Mikä voisi olla tärkeämpää kuin se, että meillä on vain pari vuotta aikaa pysäyttää ennätyksellisen kokoluokan koko maailmaa koskeva katastrofi? Vaikka päivän aiheet vaikuttavat siihen, mistä väittelyissä puhutaan, sanoisin että vielä enemmän päivän aiheisiin vaikuttaa se, mistä väittelyissä puhutaan. Iltalehden tentti oli vakava mittaluokkavirhe.

Ei myöskään riitä, että ilmastonmuutoksesta puhutaan tai se nostetaan aiheeksi muiden rinnalle. Ongelmaan tulee suhtautua järjestelmällisesti. Ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkeen ja kaikki vaikuttaa siihen. Silti sitä usein mediassa käsitellään muista asioista erillisenä kysymyksenä. Tällä viikolla Helsingin Sanomissa esiteltiin Lontoon muotiviikkojen yhteydessä, että vaateala on Britanniassa valtava ja hyvässä kasvussa, mutta brexit on sen päällä leijuva ”synkkä pilvi”. Jutun lopuksi puhuttiin vastuullisuudesta ja otettiin se sellaisena kuin muotiteollisuus sen kirjoittajalle antoi: muotiviikoilla ei nähdä turkiksia ja brittimuodin etujärjestön lanseeraamasta käsitteestä positiivinen muoti kerrotaan, että se on ”kestävää ja edistää tasa-arvoa ja monimuotoisuutta sekä alan yhteisöllisyyttä.”

Voiko näin todella puhua vaatealasta, joka on yksi kaikkein tuhoisimmista? Muoti perustuu ajatukseen uuden ostamisesta puolivuosittain. 10 % maailman hiilidioksidipäästöistä tulee vaatevalmistuksesta ja lisäksi ala on valtava vesisyöppö, kemikaali- ja mikromuovikuormituksen aiheuttaja sekä vastuussa ala-arvoisista työoloista, ihmisoikeuksien polkemisesta ja elämiseen riittämättömästä palkasta.

Muoti on äärimmäinen esimerkki sellaisesta markkinavoimien täysin ohjailemasta kulutusjuhlasta, jollaiseen meillä ei enää ole mitään varaa. Vaatealasta voi valtavalla ajattelutavan muutoksella saada positiivisen, mutta muodista ei millään.

Ei voi uutisoida, että maastopalot raivoavat, katovuosi kohtasi toista kertaa peräkkäin, nälkä lisääntyy maailmassa, napajäätiköt sulavat ennätysvauhtia ja hiilidioksidipäästöt kasvavat – ja pohtia kaiken tämän jälkeen sitä, miten öljyn hinnanlasku oikeastaan on ollut taloudelliselle kehitykselle hyvästä, ja jättää vaihtoehtoinen ilmastoajatus jutun loppuun: ”Halpa öljy ei välttämättä vie maailmaa tarpeeksi nopeasti kohti puhtaita energiamuotoja.” (HS 19.7.) Ei todella vie. Median on uskallettava asettaa sisäinen logiikkansa puolustamaan kestävää kehitystä, talouskasvunkin kustannuksella.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.