Olen aina ollut hiukan kateellinen 60-luvun nuorisolle. Hippiliike, poliittiset nuorisoliikkeet ja ylioppilaskunta-aktivismi – uskon, että olisin ollut niissä varmasti jollain tavalla mukana. Nuoriso oli löytänyt itsensä lisäksi myös poliittisuutensa. Se asettui haastamaan vallitsevia arvoja ja sen joukoissa oli muutosvoimaa ja radikaaliakin toisinajattelua.
Nyt näyttää siltä, että tämän ajan nuoret reagoivat aikansa suurimpaan ongelmaan ahdistuksella. Tutkija Panu Pihkala kirjoittaa Helsingin Sanomissa, että ilmastoahdistus voi ilmetä masennuksena, stressinä ja muina oireina jopa niin vahvasti, että se häiritsee jokapäiväistä elämää. On kauheaa ajatella jopa lapsia tällaisen musertavan tunteen keskellä katselemassa, kun kehitys kehittyy liian hitaasti ja jopa vääriin suuntiin. Pihkala kuitenkin toteaa, että kriittiset olosuhteet ovat mahdollisuus myös rakentavan toiminnan lisääntymiselle. Entä jos tällainen toiminta olisi vielä radikaalia ja sitä tehtäisiin suuressa joukossa?
Nyt voisi olla aika nuorison uudelle politisoitumiselle! Onhan niin, että vaikka ilmastonmuutos todella koskettaa kaikkia, erityisesti nuoret ovat ympäristöongelmien ratkaisun poliittinen eturyhmä. Jos näin käy, väittäisin, että innostus voisi korvata ahdistuksen. Mikä voisi olla arvokkaampaa kuin olla mukana ainutlaatuisessa maailmanajassa yhdessä toisten kanssa ja nähdä oman sukupolvensa tehtävän toteutuvan silmiensä edessä. Pelastaa maailman mitä konkreettisimmalla tavalla.
Vaikuttamisesta on jo vuosia kerrottu mielellään kuluttajuuden kautta. Kierrätä ja sammuta valot, tee parempia valintoja ruokakaupassa. ”Kuluttajalla on valta.” Nuorison poliittinen herääminen vaatii huomion, että tässä ei ole kaikki ja se ei ole riittävää. Nuorten tulee huomata, että meillä ei ole enää varaa typistyä kuluttajiksi. Meidän on oltava kansalaisia ja tehtävä politiikkaa.
En tiedä, syntyykö tällainen suuren mittakaavan nuorisoliike. Tilanne on nyt kuitenkin se, että seuraavan parin vuoden aikana tehtävät päätökset ovat niitä, jotka määrittävät yhteiskunnallista kehitystä seuraavat 10 – 15 vuotta. Tämä on erittäin tärkeää: kun puhutaan siitä, missä ilmastonmuutoksen torjunnassa ollaan menossa vuonna 2030 puhutaan todellisuudessa siitä, mitä tapahtuu ennen vuotta 2020. Aika poliittiselle heräämiselle on siis täsmälleen nyt. Ja syntyisi liike sitten nuorisosta tai jollain muulla joukolla, minä aion olla mukana.