Sarjassamme väitteitä, joita en jaksaisi enää kuulla: ”Kuluttajan valinnoilla on väliä”

Yleltä ilmestyi eilen juttu siitä, millaisin keinoin yksilö voi vaikuttaa oman elämänsä päästöihin. Tällaisella erittelyllä on ansionsa siinä, että se kuvaa, mistä päästöt syntyvät. Jutun pääpointti siitä, että yksilöiden vastuulla olisi 70 prosenttia Suomen ilmastopäästöistä on kuitenkin harhaanjohtava ja näin vaalien alla myös vaarallinen. Seuraavassa neljä syytä, miksi.

  1. Ihmiset eivät muuta käyttäytymistään ollenkaan tai tarpeeksi nopeasti.

Ilmastonmuutoksen torjuntaan on noin kymmenen vuotta aikaa. Se ei ole juuri mitään. Silti  ehkä eniten yksilönäkökulmasta käsitellyt lihansyönti ja lentomatkailu – mitä niille on käynyt? Lihankulutus ei vähentynyt Suomessa vuonna 2018 edelliseen vuoteen verrattuna. Lentomatkailu taas on lisääntynyt rajusti viime vuosikymmeninä ja sille povataan edelleen huimaa kasvua maailmanlaajuisesti. On selvää, että olemattomalla muutosnopeudella tai väärään suuntaan kehittymisellä ilmastonmuutoksen torjunnasta ei tule kerta kaikkiaan yhtään mitään. Yksilöiden ilmastotekoihin ei ole luottamista. Sillä ei ole väliä, kenen vastuulla asian pitäisi kunkin mielestä olla – jos jokin ei toimi, se ei vain toimi.

2. Ihmisellä ei ole intressiä toimia yhteiseksi hyväksi ilman varmuutta siitä, että toisetkin tekevät niin. 

Tämä ei tietysti ole näin mustavalkoista, uskon kyllä pyyteettömään hyvään. Argumentti ”miksi mun pitäisi kun muutkaan ei tee” on kuitenkin yhteiskunnallisesti ihan pätevä. On päättäjien tehtävä asettaa normit ja kannustimet niin, että jokainen voi luottaa kaikkien olevan samassa veneessä.

Suomalaiset totesivat tuoreessa Helsingin Sanomien  galluptutkimuksessa kannattavansa sellaisia ilmastotekoja, jotka eivät osu heihin itseensä. Tästä syystä on olennaista, että kun erilaisia ilmastotoimia tehdään, niitä kohdistetaan tasaisesti koko väestöön, jotta kitkaa syntyisi mahdollisimman vähän.

3. Yksilön mahdollisuus vaikuttaa päästöihinsä on erittäin rajallinen

Kun asumme kaupungeissa ja kaukolämmön piirissä, yhteiskunnalla on suurimman osan meistä kohdalla päätäntävalta siitä, paljonko asumisemme tuottaa päästöjä. Asuminen on merkittävin suomalaisen hiilijalanjälkeen vaikuttava tekijä. Yhteiskunnalla on myös valta vaikuttaa joukkoliikenteeseen, kaavoituksen kautta asuinpaikkoihin ja siten siihen, tarvitaanko autoa vai ei. Yhteiskunta vaikuttaa siihen, onko sähköautoille latauspistokkeita vai ei. Yhteiskunta vaikuttaa siihen, onko tuulivoimalle kaavoitettu tilaa eli kuinka paljon siten tuotettua sähköä on saatavilla…listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkälle. Yhteiskunnassa asioita hoidetaan yhdessä juuri siksi, että niitä on vaikea tai mahdoton hoitaa yksin. Ilmastonmuutos on tästä erinomainen esimerkki.

4. Hiilinielujen kysymys korostaa ilmastonmuutoksen yhteiskunnallista luonnetta

Ne valinnat, joita yksilö voi ilmaston eteen tehdä, ovat yleensä vaihtoehtoja pahan ja vielä pahemman väliltä. Miten hyvin ikinä valitsenkaan esimerkiksi ruokani tai liikkumiseni, niin siitä syntyy vielä toistaiseksi ainakin jonkin verran päästöjä. Olemmekin ilmastonmuutoksen torjunnassa niin myöhässä, että hiilinieluja tarvitaan tätä korvaamaan. Olisiko siis yksilötason ratkaisu se, että jokaisen pitää itse omin pikku kätösin istuttaa puita omia päästöjään korvaamaan?

Erilaisia kompensaatiomalleja toki löytyy ja ahdistunut ihminen voi niiden kautta laittaa rahansa tekemään ilmastonmuutoksen vastaista työtä. Pointtini kuitenkin on, että hiilinielukysymys osoittaa ongelman mittakaavan, tarvittavien ratkaisujen systeemisen laajuuden ja yhteiskunnallisen luonteen – ehkä paremmin kuin mikään muu seikka. 

Toivoisinkin, että media luopuisi puhumasta ilmastonmuutoksesta yksilöiden ilmastotekoja korostaen. Varsinkin näin vaalikevään aikana olisi erittäin olennaista korostaa, että ongelma on yhteiskuntamme rakenteisiin perustuva, maailmanlaajuinen, äärimmäisen akuutti ja hirvittävän vaarallinen. Vastuuta tällaisesta ei voi vierittää yksilöiden harteille. Silloin emme koskaan onnistu ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.