Ilmastoa ei unohdettu kehysriihessä

Edellisessä blogissani totesin, että koronan talousvaikutuksiin on vastattava ekologisen jälleenrakennuksen periaatteiden mukaisesti. Viimeisen kuukauden aikana näkemyksiä ilmaston huomioivan talouspolitiikan puolesta on tullut lämmittävän monipuolisesti eri tahoilta, kuten Ilmasto- ja energiapoliittiselta ministerityöryhmältä, Sitralta, Suomen akatemian tutkijoilta, ympäristö- ja kehitysyhteistyöjärjestöiltä, puolueiden nuorisojärjestöiltä ja useilta poliitikoilta. Pääministeri Sanna Marin totesi Helsingin Sanomien haastattelussa, että ilmastonmuutoksen ongelma ei ole koronan myötä kadonnut minnekään. Tämä kaikki oli lohdullista kuultavaa ennen tämän viikon kehysriihineuvotteluja ja antoi lupausta siitä, että ilmastoa ei unohdeta koronatilanteen keskellä.

Eikä unohdettu. Valitoneuvoston tiedotteessa eiliseltä todetaan, että ”Taloutta elvyttävät toimet ja julkisen talouden kestävyyttä vahvistavat toimenpiteet suunnitellaan ja valitaan niin, että ne tukevat myös hallituksen hiilineutraaliustavoitetta, irtautumista fossiilisista polttoaineista ja siirtymää hiilivapaaseen kiertotalouteen hallitusohjelman mukaisesti. Hallitus on sitoutunut toimimaan tavalla, jonka seurauksena Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen. Tämä takaa talouden ja kilpailukyvyn pitkän aikavälin kestävyyden, vähentää riskejä ja luo kestäviä työpaikkoja kaikkialle Suomeen.”

Viesti on selkeä sitoutuminen siihen, että hallitusohjelman ilmastotavoitteet pysyvät voimassa. Toukokuun lisätalousarvioon ja syksyn budjettiriiheen jäi vielä monia käytännön kysymyksiä. Olen kuitenkin erittäin iloinen, että koronasta toipumisen linjaksi otettiin kehysriihessä ympäristölle myönteinen elvytys.

Käytännössä valtioneuvoston kanslia on asettanut valmisteluryhmän suunnittelemaan nopealla aikataululla strategiaa ulos kriisistä. Tämän ryhmän tueksi on asetettu tiedepaneeli, johon kutsutaan jäseniä myös ilmasto- ja ympäristötiedeiden alalta. Monet asiat siis tarkentuvat vasta myöhemmin, mutta ilmastomyönteisen tavoitteenasettelun lisäksi myös tavoitetta edistämään on valittu osaavia ihmisiä.

Kaikki tämä antaa tunteen, että käsitys ilmastonmuutoksen ongelman olemassaolosta on asettunut yhteiskuntaamme. Sen säilyy asialistalla silloinkin, kun politiikka on kaukana arkipäiväisestä ja ajat ovat poikkeukselliset. Ekologisen kriisin tärkeyttä ja kiireellisyyttä on tietysti syytä pitää edelleen tiukasti esillä, mutta on huojentavaa, että jonkilainen kollektiivinen ymmärrys tilanteesta tuntuu nyt olevan perustettu. Olemme tässäkin ongelmassa yhdessä.

Lisäksi täälläkin esillä ollut omistajapoliittinen periaatepäätös julkistettiin vihdoin eilen ja se sisältää seuraavan linjauksen: ”Valtio-omisteisten yhtiöiden edellytetään ottavan huomioon tavoite hiilineutraalista Suomesta 2035 ja Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi 1,5 asteeseen.” Myös tämän linjaus ilahduttaa ja sen toteutus jää seurantaan.

Kaiken keskellä siis; valoa pääsiäiseenne!

.

Fortum rakentamassa uutta hiilivoimaa: nyt on korkea aika tiukalle omistajaohjaukselle

Fortum on suurin yksittäinen osakkeenomistaja Uniperissa, joka on avaamassa uutta hiilivoimalaa Saksaan.

Tähän ei ole mitään järkevää sanottavaa. Olisi lukijoiden aliarvioimista lähteä avaamaan perusteluja sille, miksi näin ei tule tehdä. Tässä ei kuitenkaan ole edes kaikki: Uniper on uhannut haastavansa Hollannin välimiesoikeuteen ja hakevansa korvauksia, mikäli maa asettaa hiilenpolttokiellon vuoden 2029 loppuun, eli samaan aikaan kuin Suomen vastaava kielto. 

Vaan ei siinäkään vielä kaikki, sillä Suomen valtio omistaa enemmistöosuuden Fortumista. Hallituksella on omistajaohjauksen kautta valtaa ja vastuuta siitä, millaisia ratkaisuja Fortum tekee. Edellinen omistajaohjausministeri Sirpa Paatero vieraili Ylen politiikkaradiossa puhumassa asiasta marraskuussa. Haastattelu oli poikkeuksellisen kiusallista kuultavaa. Hiilineutraaliuteen sitoutuneella hallituksella ei ollut minkäänlaista aikomusta puuttua siihen, että valtio-omisteinen yhtiö aktiivisesti pyrkii estämään vastaavaa kehitystä toisaalla.

Tähän on nyt mahdollista saada muutos, sillä aivan pian pitäisi tulla julki hallituksen omistajapoliittinen periaatepäätös. Olisi hienoa, että päätöksestä tulisi vahvaa ilmastotoimintaa tukeva, ja että se valmistuisi ennen Fortumin yhtiökokousta 17.3. Tuolloin on nimittäin mahdollisuus merkittäviin omistajalinjauksiin: WWF osti Fortumin osakkeen ja teki sen avulla yhtiökokoukselle esityksen yhtiöjärjestyksen muuttamisesta 1,5 -asteen polkua tukevaksi. Valtion omistus ei riitä täyteen määräysvaltaan yhtiökokouksessa, mutta on ehdoton edellytys sille, että tarvittava kahden kolmasosan enemmistö tulee täyteen.

Fortumin hallitus on ehdottanut yhtiökokoukselle, että WWF:n ehdotukseen ei suostuttaisi. Omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen totesi Taloussanomille, että ”Valtio omistajana analysoi tarkasti WWF:n ehdotuksen ja Fortumin hallituksen antaman vastauksen. Emme kommentoi tätä asiaa ennen Fortumin yhtiökokousta.”

Fortum on Uniper-kauppojensa myötä yksi Euroopan saastuttavimmista yrityksistä, jo Uniperin päästöt ovat suuremmat kuin esimerkiksi Suomen päästöt. Välimiesoikeusuhkailu ja suunnitelma uuden hiilivoimalan avaamisesta osoittavat suurta piittaamattomuutta. Nyt on korkea aika tehdä 1,5 -asteen mukaista omistajaohjausta ja hyväksyä WWF:n yhtiökokousesitys.