YK:n ilmastokokous loi toivoa, mutta painetta tarvitaan edelleen

Eilisestä YK:n ilmastohuippukokouksesta on noussut julkisuuteen erityisesti Greta Thunbergin heti tilaisuuden alussa pitämä vahva puhe: ”Ihmiset kärsivät, Ihmiset kuolevat. Kokonaiset ekosysteemit ovat romahtamassa. Olemme massasukupuuton kynnyksellä. Ja kaikki mistä te voitte puhua on raha ja sadut aina jatkuvasta talouskasvusta. Kuinka te kehtaatte!” 

Thunbergin sanoma oli oiva aloitus kokoukselle, jonka YK:n pääsihteeri Antonio Guterres oli kutsunut koolle saadakseen maailman mailta aiempaa kunnianhimoisempia lupauksia päästövähennystavoitteiksi  ensi vuoden Pariisin sopimuksen mukaisten päästövähennyssuunnitelmien asettamista varten. Myös Guterres oli aivan tosissaan avauspuheessaan: ”Jos emme äkkiä muuta elämäntapaamme, vaarannamme itse elämän.” 

Thunbergin puheen lisäksi kokouksesta on nostettu esiin erityisesti se, että suurimmat saastuttajat eivät näyttäneet ottavan vastuuta. Donald Trumpin Yhdysvallat ei kokoukseen osallistunut ja Kiinan sitoumukset olivat valjuja. Tämä on toki merkittävää – kaikki tarvitaan mukaan, erityisesti suuret valtiot. Tämä lähestymistapa ei mielestäni kuitenkaan anna tarpeeksi painoarvoa sille suurelle joukolle maita, kaupunkeja ja yrityksiä, jotka antoivat kokouksessa todellisia ja konkreettisia ilmastolupauksia.

70 maata lupasi tiukentaa Pariisin ilmastosopimuksen toimintasuunnitelmaansa. 12 maata lupasi lisätä rahoitustaan kehittyvien maiden ilmastorahastoon. Venäjä ratifioi Pariisin ilmastosopimuksen. Uusi-Seelanti lupasi täysin uusiutuvan sähköntuotannon 2023 mennessä. Intia lupasi kohottaa uusiutuvan energian kapasiteettia 175 gigawattiin 2022 mennessä (Suomen kapasiteetti kokonaisuudessaan noin 14 gigawattia.) 130 pankkia sitoutui Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden mukaisiin toimiin. Michael Bloomberg (amerikkalainen!) lupasi laajentaa hiilikaivosten sulkemiseen tähtäävää toimintaansa 30 maahan. 

Hyvä esimerkki konkretiasta on puiden istuttaminen: Kolumbia lupasi 108 miljoonaa puuta, Uusi-Seelanti miljardin, Turkki yli 4 miljardia ja Pakistan kymmenen miljardia. Kenia aikoo lisätä puupeitteisen alan määrää 10 %. Norja auttaa Kongon demokraattista tasavaltaa ehkäisemään metsäpaloja. On ymmärretty, että hiiltä on saatava ilmakehästä ulos – metsittäminen on tehokkain ilmastonmuutoksen torjunnan keino. 

Annetut lupaukset kertovat siitä muutoksesta, joka nyt on käynnissä. Kokouksessa kävi selkeästi ilmi maailman maiden huoli ilmastonmuutoksen vaikutuksista, jotka jo näkyvät kaikkialla. Merkittävää on, että kokouksessa puhuttiin yleisesti ilmastohätätilasta, ”climate emergency”, ilmastonmuutoksen sijaan. Vain muutaman vuoden takana ovat ne ajat, kun puhuttiin siitä, millaisessa kunnossa haluamme jättää pallon lapsenlapsillemme. Ymmärrys ongelmasta saattaa nyt olla saavuttamassa uuden tason, jolla on mahdollisuus tuottaa ennen näkemätöntä kunnianhimoa.

On selvää, että tässä kokouksessa annetut lupaukset eivät vielä riitä. Tarvitaan huomattavasti enemmän. Erityisesti valmius vähentää päästöjä kohtuullistamalla kulutusta jäi varsin pitkälti uupumaan vielä kokonaan – paitsi Thunbergin puhueessa jatkuvasta kasvusta satuna. Tämä on erittäin merkittävä päästövähennysten lähde, jonka uskon kansanliikkeiden tuovan voimakkaasti esiin lähivuosina.

Kokouksessa esiin tuodut ilmastotoimet loivat kuitenkin toivoa. Voimme vielä onnistua. Elämme edelleen järjestäytyneessä maailmassa, jossa kansakunnat voivat jakaa tieteen keskenään, parhaat keinot keskenään, rahoituksen niin halutessaan keskenään ja solmia tavoitteita keskenään. YK:n ilmastoraporttia tekemässä olleen Maailman ilmatieteen laitoksen johtajan Petteri Taalaksen lohdun sanat nuorille jäivät mieleeni: maailman olosuhteet ratkaista ongelma ovat paremmat kuin koskaan.

Monet kokouksessa painottivat, myös Guterres, miten merkityksellistä on ollut erityisesti nuorten ilmastolakoista syntyvä paine. Hallinnot tarvitsevat painetta – me kaikki tarvitsemme painetta. Toivoon ei ole varaa tuudittautua, vaan se tulee käyttää energiana muutoksen vaatimiseen. Tulkaa siis mukaan kansainväliseen ilmastolakkoon tulevana perjantaina! Lakkoja on useilla paikkakunnilla, esimerkiksi Helsingissä 10 – 14 Eduskuntatalon portailla ja  Jyväskylässä 10 – 12 Kompassilla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.